Päätin sitten alkaa blogin kirjoittajaksi. Hikistä puuhaa on tämä. Nimittäin sivun perustaminen. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Juuri tänään minulla ei ole mitään tähdellistä sanottavaa. Kellokin on aivan liian paljon. Elämää tässä tulee mietittyä. Aina ja joka päivä, ja ihan liikaa. Saattaa olla, että roiskasen runoja tänne myös.
Nyt menen yksin kylmään vuoteeseeni odottamaan erästä miestä. Mattia. Se tulee ja sanoo: my name is Matti, Nukkumatti. Toivoa sopii ainakin. Todellisuudessa kyseinen Matti on vähän niinkuin muutkin miehet elämässäni ovat olleet, tulee jos tulee, ja aina omilla ehdoillaan.
